John Edward Williams

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

John Edward Williams (29. elokuuta 1922 Clarksville, Texas, Yhdysvallat3. maaliskuuta 1994 Fayetteville, Arkansas, Yhdysvallat[1]) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Stoner ja Augustus.[2] Jälkimmäisestä hän sai National Book Awardin 1973 [3] jaettuna John Barthin kanssa.[3]

Elämänvaiheita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Williams syntyi Texasissa. Hän reputti yliopisto-opintonsa niiden alkuvaiheessa ja työskenteli sitten vähän aikaa radiossa. Vuonna 1942 hän liittyi Yhdysvaltojen armeijaan ja palveli kaksi ja puoli vuotta kersanttina Intiassa ja Burmassa.

Sodan loputtua Williams aloitti opintonsa uudelleen, Denverissä Coloradossa. Hän valmistui Denverin yliopistosta vuonna 1950. Opiskeluaikana hän julkaisi myös ensimmäiset teoksensa, esikoisromaanin Nothing But the Night vuonna 1948 ja runokokoelman The Broken Lanscape vuonna 1949.

Valmistuttuaan Williams työskenteli yliopistoissa englanninkielisen kirjallisuuden opettajana. Ensiksi hän työskenteli lukuvuoden 1954–1955 Missourin yliopistossa ja vuodesta 1955 alkaen Denverissä, missä hän opetti erityisesti luovaa kirjoittamista. Vuonna 1960 ilmestyi kansasilaisista uudisraivaajista kertova romaani Butcher's Crossing.

Vuonna 1965 Williams julkaisi Missourin yliopiston englannin professorista kirjoittamansa romaanin Stoner ja runokokoelman The Necessary Lie. Vuonna 1972 ilmestyi Williamsin viimeinen valmiiksi saama romaani Augustus. Romaanista hän sai vuonna 1973 National Book Award for Fiction -palkinnon, jonka hän tosin joutui jakamaan John Barthin kanssa.

Williams jäi yliopistovirasta eläkkeelle vuonna 1985. Hänellä oli tekeillä viides romaani, The Sleep of Reason, joka ei valmistunut ennen hänen vuonna 1994 tapahtunutta kuolemaansa. Williams kuoli kotonaan.

Williams oli sitä mieltä, että kirjallisuuden on oltava viihdyttävää ja että iloton lukeminen on tyhmää.

Esikoisteoksestaan Nothing But the Night, joka ilmestyi vuonna 1948 ja kertoi mielenterveysongelmista kärsivästä keikarista, Williams sanoutui myöhemmin irti. Teoksen ensimmäisen version hän oli kirjoittanut palvellessaan armeijassa.[4]

Toinen romaani, Butcher's Crossing (1960), käsittelee sitä kovaa hintaa, jonka yhdysvaltalaiset ovat joutuneet maksamaan raivatessaan uutta valtiota ja tavoitellessaan kuuluisaa amerikkalaista unelmaa. Teoksen päähenkilö on bostonilainen nuori mies Andrews, joka lähtee vuonna 1876 länteen. Villin luonnon keskellä hän päätyy biisonijahtiin, joka osoittautuukin säälimättömäksi teurastamiseksi. Juuri ennen lähtöä jahtiin muuan prostituoitu, jota Andrews himoitsee mutta viattomuuttaan kieltäytyy, varoittaa että metsästysmatkalla tämä menettää viattomuutensa. Andrews toteaa tämän kesken metsästyksen ja pohtii, mahtaako prostituoitu enää tuntea häntä.[5]

Stoner kertoo Missourin yliopiston englannin kielen professorista ja hänen vaatimattomista lähtökohdista alkanutta karikkoista elämäänsä. Lapsena lämpöä ja hyväksyntää vaille jäänyt mies löytää niitä kumpaakin lopulta yliopistomaailmasta. Päähenkilö alistaa omat yksityiset halunsa velvollisuuksille, hänellä on onneton avioliitto mutta hellä ja lämmin suhde tyttäreensä. Lämpöä elämään tulee suhteesta jatko-opiskelijaan, mutta suhde jää lyhyeksi. Stoner yrittää reputtaa suullisessa kokeessa huijaavan tohtoriksi pyrkivän opiskelijan, joka on hänen kilpailijansa suosikki. Kilpailijan onnistuu päästä johtajaksi, ja hän yrittää kaikin keinon tehdä Stonerin elämästä ikävää tämän viimeisinä virkavuosina. Teos huokuu hienoa psykologiaa ja etiikan kompleksisuutta.[6]

Teoksessaan Augustus Williams porautuu ihmiseen, joka eli juhlavan ulkokuoren takana. Kirjailija yrittää nähdä sellaisen miehen sisimpään, joka oli oman aikansa ihmisille arvoitus. Rooman ensimmäisen keisarin oli kehitettävä itselleen monta erilaista persoonaa, jotta olisi pysynyt ennäkin elossa hengenvaarallisessa valtapelissä ja myöhemmin vallassa. Teoksen yllätys on se, että yksinvaltias ei ole lopultakaan lainkaan erilaisempi kuin hänen muutkaan ihmisiin ja maailmaan pettyneet idealistinsaselvennä. Williams kertoo tarinansa kirjeromaanin keinoin. Teos koostuu päiväkirjaotteista, kirjeistä, senaatin määräyksistä ja yksityishenkilöiden muistiinpanoista. Teos on kompleksinen, subjektiivinen ja impressionistinen. Williams ei halunnut teosta kirjoittaessaan päivittää tapahtumia ja verrata niitä kirjoitushetkeen, vaan hän pyrki eläytymään tunnetuksi henkilöksi. Ystävälleen hän totesi, että hän ei halua kertoa toogaan pukeutuneesta Henry Kissingeristä.[7]

Williams käsittelee teoksissaan yksilön ja instituutioiden välistä ristiriitaa. Toisena teemana hänen teoksissaan on, elämä jota joudumme elämään. Elämä on Williamsin luonnehdintojen mukaan odottamaton seuraus meidän ja maailman välisestä kitkasta, oli luonteemme sitten millainen tahansa. Maailmana voi olla yliopisto, villi länsi tai Rooman valtataistelut. Tämä näkyy teoksessa Augustus eräässä yksityiskohdassa. Kun Octaviusta poikana opettaneelta mieheltä kysytään, millainen mies nuori johtaja on, vastaa opettaja: ”Hän ei ole kummempi mies kuin muutkaan.”[8]

Romaanit
Runot
  • The Broken Landscape: Poems (1949)
  • The Necessary Lie (1965)
  1. John_Williams Williams, John E. Viitattu 31.3.2024 (englanniksi)
  2. Saxon, Wolfgang: John Williams, 71, a Novelist, Editor and Professor of English. The New York Times. 5.3.1994. (englanniksi)
  3. a b National Book Awards – 1973. National Book Foundation. (englanniksi)
  4. Daniel Mendelsohn: Johdanto teoksessa Augustus, s. 5–8, 2017
  5. Daniel Mendelsohn: Johdanto teoksessa Augustus, s. 8, 21, 2017
  6. Daniel Mendelsohn: Johdanto teoksessa Augustus, s. 7, 16, 2017
  7. Daniel Mendelsohn: Johdanto teoksessa Augustus, s. 10, 13–14, 2017
  8. Daniel Mendelsohn: Johdanto teoksessa Augustus, s. 20, 2017

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]